Valtava velkaantuminen kätkee totuuden negatiivisesta BKT:sta Suomessa ja muissa länsimaissa

Valtava velkaantuminen kätkee totuuden negatiivisesta BKT:sta Suomessa ja muissa länsimaissa

5,135 views

English version of this article here. – Russian version here.

Valtava velkaantuminen kätkee totuuden negatiivisesta BKT:sta Suomessa ja muissa länsimaissa

Awara Group paljastaa uudessa käänteentekevässä tutkimuksessa, että länsimaiden aito bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on ollut negatiivista jo vuosia. Ainoastaan massiivisella velanotolla länsimaat ovat onnistuneet piilottamaan tilanteen todellisen luonteen, ja näin ollen pitkittäneet väistämättömän taloudellisen romahduksen. Tutkimus osoittaa että tutkittujen maiden aito BKT:n kasvu on roimasti negatiivinen kun BKT luvut korjataan poistamalla niistä uuden julkisen velan vaikutus, mikä antaa todellisen velattoman BKT:n kasvun.

Tämän tutkimuksen opetus on, että BKT:n kasvuluku ei yksistään kerro paljoakaan kansantalouden aidosta kehityksestä. Todellisen tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä analysoida mikä osuus oletetusta kasvusta on velkarahoituksen aiheuttamaa harhaa.

Tutkimus osoittaa, että länsimaat ovat menettäneet kasvukapasiteettinsa. Ainoa mitä ne enää pystyvät kasvattamaan on velkataakkaansa. Vain ottamalla vuodesta toiseen valtavat määrät lisä velkaa ne pystyvät ylläpitämään harhaa siitä, että kansantaloudet muka kasvaisivat – edes hitusesti – ja näin peittämään vallitsevan todellisen ja syvän kriisin.

Jos näillä veloilla rahoitettaisiin investointeja tulevaisuutee, niin siinä ei välttämättä olisi mitään pahaa. Mutta tämä ei ole asian laita. Todellisuudessa velka menee kansantalouden tappioitten kattamiseen. Se käytetään kestämättömän kulutustason ylläpitämiseen. Velkarahoitus tuhlataan samalla kun se otetaan. Ällistyttävää on se, että länsimaat käyttäytyvät kuin 1800-luvun vanhan vallan aristokraattisen vaurauden perillinen, lainaten vuodesta toiseen ylläpitääkseen entistä elämäntyyliään samaan aikaan kun hänen omaisuutensa hupenee eikä työnteko maistu. Ennemmin tai myöhemmin tuhlaajaperillisen täytyi kohdata totuus, myydä kiinteistönsä ja omaisuuden jäännökset pitääkseen velkojat loitolla, muuttaa vaatimattomampiin oloihin ja hillitä kulutustaan. Vääjäämättä Euroopan Unionin maat, Yhdysvallat ja muut vanhan siirtomaa vallan maat joutuvat myös kohtamaan tämän todellisuuden ja sopeuttamaan kulut tulojen mukaan, mutta toistaiseksi nämä vaan siirtävät viimeistä tilitystä tulevaisuuteen vähän niin kuin alkoholisti ottaen krapularyypyn pitääkseen selviämisen loitolla. EU:n ja Yhdysvaltojen kohdalla puhutaan noin vuosikymmenen pituisesta velka-juoppoputkesta.

Tilanne on ollut huono jo viimeisen vuosikymmenen ajan, mutta dramaattinen käänne katastrofaaliseen tapahtui vuoden 2008 globaalin finanssikriisin seurauksena. Kaavio 1 osoittaa shokeeraavat luvut, jotka kuvastavat länsimaiden taloudellisen rapistumisen vuosina 2009-2013. Kaavio näyttää BKT:n todellisen kasvun velan nettoamisen jälkeen, vähentäen sitä saman vuoden julkisen velan kasvun. Velan nettoamisesta näemme esimerkiksi Espanjan talouden ällistyttävän tuhon, sen BKT:n kertyneen tappion noilta vuosilta ollen -56.3%. Perinteinen BKT:n kasvun lasku tapa antaisi Espanjan BKT:n tappioluvuksi vain -6.7%. Vastaavat luvut euroalueelle ovat -27.2% velattoman BKT:n kasvulle ja -0.2% virallisen BKT-menetelmällä. Tässä analyysissä jopa Saksa pärjää yllättävän huonosti, saaden -16.6%:n velattoman BKT:n kasvun verrattna -0.7%:n virallisen menetelmän mukaan. Näiden velan runtelemien maiden BKT-lukuja kannatta verrata taloutensa velattomasti kasvattaneen Venäjän lukuihin. Samalla aikavälillä Venäjä on onnistunut kasvattamaan velattomasti BKT:nsa 28.5%:illa, verrattuna viralliseen BKT:n kasvulukuun 5.7%.

Kaavio 2 kuvastaa maiden aidon velattoman BKT:n kasvua vuosina 2005-2013. Kaavio osoittaa että Venäjä on onnistunut näiden vuosien aikana jatkuvasti kasvattamaan aitoa BKT:ta, samaan aikaan kun länsimaat ovat pahasti alijäämäisiä. Venäjän yhteen kerätty kasvu vuosilta 2005-2013 oli 147%, samaan aikaan kun länsimaiden kumuloituneet BKT-tappiot olivat valtavat. Saksan kohdalla luku oli -16.5%:n ja Yhdysvaltojen -58%. Venäjän tapauksessa velan nettoamisen jälkeisen BKT-luku on korjattu menettelytapavirheestä, joka johtuu Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin käyttämästä loogisesti virheellisestä BKT-deflaattorista. Olemme aikaisemmin kirjoittaneet tästä ongelmaasta ja sen vaikutuksista jatkuvaan Venäjän BKT:n kasvuprosentin aliarvioimiseen tutkimuksessamme Awara Group Research on the Effects of Putin’s Tax Reforms 2000-2012 on State Tax Revenue and GDP

Venäjän, Yhdysvaltojen, ja Euroalueen välistä vellattoman BKT:n kehitystä voi verrata Kaavio 3:n perusteella.

Kaavio 4 osoittaa kuinka paljolla kumuloitu velka länsimaissa ylittää virallisen BKT:n kasvun. Yhdysvallat johtaa joukkoa vuosina 2004-2013 kasvattamallaan 9.8 USD miljardin velallaan (kaaviossa euroina, 7 miljardia euroa). Näinä vuosina Yhdysvaltojen julkinen velka oli 5-kertaa suurempi kuin itse BKT:n kasvu (velan kasvu 500% BKT:n kasvusta), joka on kuvattu velan kasvun suuruutta verrattuna BKT:n kasvun suuruuteen kuvastavassa Kaaviossa 5.

Velan kasvun ja BKT:n kasvun välinen vertailu osoittaa että Iso-Britannia on maa joka on kerännyt eniten uutta velkaa verrattuna BKT:n kasvuun suhdeluvulla 9:1 (velanotto per BKT:n kasvu). Toisin sanoen, Iso-Britannia on ottanut 900% uutta velkaa verrattuna BKT:n kasvuun. Myöskin muitten tutkitujen länsimaitten kohdalla kuva on synkkä, toki Saksan kohdalla vähän lohdullisempi. Samaan aikaan Venäjän velan kasvu on vain murto-osa BKT:n kasvusta.

Analyysi osoittaa että näilläkin mittareilla Venäjän taloudellinen kasvu on ollut tervettä ja velatonta, toisin kuin länsimaiden. Venäjällä on varsin vaikuttava suhdeluku tälläkin mittarilla Venäjän BKT:n kasvun ylittäessä velan kasvun hulppeasti 14-kertaisesti (1400%). Luku on ällistyttävä kun sitä verrataan länsimaihin, jotka kirjaimellisesti hukkuvat velkaansa.

Suomi

Tilanne on hälyttävä myös pienemmissä EU-maissa, kuten Suomessa. Vaikka Suomi maailmalla ansiottomasti nauttii maineesta taloutensa hyvin hoitaneena EU-maana on Suomen tilanne itse asiassa hälyttävä. Suomen myönteinen maine perustuu aikaan ennen vuotta 2008, mutta finanssikriisin jälkeen Suomen kansantalous on erittäin huonossa jamassa kun velanotto on karannut käsistä hallituksen vastuuttoman politiikan seurauksena. Finanssikriisin alkamisen jälkeisinä 5:nä vuonna Suomi on ottanut keskimäärin 10 miljardia euroa uutta velkaa joka vuosi, eli yhteensä yli 50 miljaardia euroa (Kaavio 6). Velan kasvu suhteessa BKT:n kasvuun on ollut 600% (Kaavio 7). Todellinen kertynyt BKT-tappio vuosilta 2009 – 2013 on näin ollen ollut -30,5% (Kaavio 8).

Ylläolevat luvut ovat suhteutettu julkisen velan (yleisen hallituksen velan) vaikutukseen, mutta tilanne on vielä huonompi kun otamme huomioon yksityissektorin velan vaikutukset BKT:een. Vuoden 1996 jälkeen yritysten ja kotitalouksien velat länsimaissa ovat kaksinkertaistuneet (Kaavio 9). Kotitalouksien velat ovat kasvaneet samassa tahdissa, mutta näyttävät useimmissa maissa saavuttaneen kriittisen rajansa minkä yli eivät enää voi mitenkään kasvaa (Kaavio 10).

Japani ja Kiina

Ristiriidattoman datan ja tarvittavien lähtökohta tietojen puutteesta johtuen emme ole sisällyttäneet Japania ja Kiinaa tähän tutkimukseen. Tässä yhteydessä törmäsimme moniin metodologisiin ongelmin: saatavissa oleva tieto oli hajannaista eikä sitä ollut saatavilla samasta lähteestä kaikkien tutkimuksen kohteena olevien vuosien osalta; saatavissa olevan datan keskinäinen ristiriitaisuus eri lähteitten osalta; ja vaikeuksia tiedon muuntamisessa euroiksi. (Toivomme, että joku tutkimuslaitos, jolla on suuremmat resurssit voisi jatkaa tutkimusta tältä osin). Tämä on valitettavaa, sillä Japania olisi erityisen kiinnostavaa analysoida sen ollessa maa joka on eniten ja pisimpään kasvattanut näennäistä BKT:aan velalla. Näin ollen Japani omaa nyt julkisen velan, joka on reilusti yli 200%:n suhteutessa BKT:een.

Japani on käytännössä elänyt velaksi 90-luvun alkupuolesta lähtien. Eräät hassuimista länsimaisista analyytikoista kuitenkin tahtovat uskotella että, Japani olisikin loistavaa esimerkikki seurattavaksi. Heidän ajatuskulkunsa menee sitä rataa että, koska Japani on onnistunut elämään velaksi melkein 25 vuotta, onnistuisi se myös kaikilta muilta länsimailta vielä hamaan tulevaisuuteen. Mutta nuo eivät tajua, että Japani on aikaisemmin ollut ainoa merkittävä maa, joka on tällä tavalla pystynyt pönkittämään talouttaan velalla siihen aikaan kuin muilla ei ollut näitä ongelmia. Sitä paitsi Japanilla on ollut etuoikeus nauttia länsimaitten valtavasta tuesta pyristellessään tällä tavalla eteenpäin, mutta nyt kaikki muut tarvitsevat itse samaa tukea.

Länsimaitten perikato

Tyrmätäkseni idean siitä, että länsimaat voisivat pitkään jatkaa tätä velkaputkea tahdon myös kiinnittää huomioita siihen, että länsimaitten osuus maailman BKT:sta on radikaalisti huvennut 90-luvun alusta lähtien. Käsittelin tätä asiaa hiljan artikkelissani Why the West is destined to Decline. (Vastaavat idea löytyvät aikaisemmasta suomenkielisestä kirjoituksestani EU:n uho ja tuho, eli länsimaiden perikato).

Analyysi osoittaa, että länsimaitten taloudet eivät tosiasiallisesti ole lainkaan kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ne ovat ainoastaan kasvattaneet velkataakkaansa, mikä virheellisesti tulkitaan BKT:n kasvuksi. Luulisin, että se päivä lähenee, jolloin tämä velka-bluffi paljastuu sillä seurauksella, että länsimaitten BKT:t romahtavat tasolle, joka vastaa niitten todellisia resursseja ja väkilukua suhteessa muuhun maailmaan.

Länsimaat ovat nopeasti menettämässä entisen taloudellisen merkittävyytensä suhteessa muihin maihin. Tätä voidaan kuvata vertaamalla länsivaltojen, tässä tapauksessa G7 maiden (Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Kanada) BKT:ta nykypäivän nousevien valtojen BKT:hen (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Indoneesia, Meksiko, ja Etelä-Korea, en kuitenkaan ole niputtamassa näitä yhtenäiseen blokkiin). Niinkin vähän aikaa sitten kuin vuonna 1990 G7 maiden yhdistetty BKT oli häikäisevän ylivoimainen verrattuna nykyisten 7 nousevan vallan BKT:hen. Vuonna 1990 G7 maiden yhdistetty BKT oli USD14.4 miljardia ja nousevien 7:n maitten USD2.3 miljardia, mutta vuoteen 2013 mennessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen, jolloin G7 mailla BKT oli USD32 miljardia ja 7:än nousevan maan BKT oli USD35 miljardia. (Kaavio 11).

Chart 11. Share of global GDP G7 and Emerging 7

Yhä suuremman osuuden maailman BKT:sta siirtyessä lännen ulkopuolelle, ja sen mukana myös maailmankaupasta, alkaa näyttää siltä että länsimaat eivät tule pystymään kuihtuvalla osuudellaan suoriutumaan veloistaan.

Toistaiseksi länsimaat vielä voivat nauttia etuoikeudestaan lähes monopoliasemassa oleviin valuttoihin, dollariin ja euroon, joita muut maat vielä pitkälti arvostavat varantovaluttoina. Nämä monopolivaluutat mahdollistavat toistaiseksi vielä länsimaille matalakorkoiset lähes ilmaiset lainat, jolla pidetään velkakuplaa keskuspankkien rahoituksen myötä (”rahan määrällinen lisääminen” – ”quantitative easing” – tai kansanomaisesti ”rahaa painamalla”). Mutta tämä valuuttojen monopoliasemakin on nyt horjumassa ja on todennäköistä, että velkaongelman vaikeutuessa ja maailmantalouden mainituista muutoksista johtuen länsimaat menettävät tämän etuoikeuden jo lähivuosina. Tästä seurauksena olisi huimasti kalliimpi rahoitus ja kova inflaatio, joka lopulta voisi johtaa hyperinflaatioon. Tässä skenaariossa, jota pidän väistämättömänä seuraavan 5-10 vuoden aikana, länsimaitten taloudet romahtaisivat.

Väistämätön kriisi länsimaissa

Ongelma on se, että tätä skenaariota ei voida millään välttää koska länsivallat ovat lopullisesti menettäneet historialliset kilpailuvalttinsa globaalin talouden kilpailussa. Olen kirjoittanut tästä englantilaisesa ja suomalaisessa artikkeleissa, joihin viittasin ylempänä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hallitsevalla läntisellä eliitillä ei ole aikomustakaan kohdata todellisuutta. He yrittävät ylläpitää illuusiota vakavaraisuudesta ja varallisuudesta yhä suurempien uusien velkojen turvin niin kauan kuin vain siihen pystyvät. Lännen poliittiset puolueet ovat periaatteessa muuntautuneet vaalikoneiksi, joilla on vain yksi huoli: miten kasvattaa markkinaosuuttaan äänistä voittaaksen seuraavat vaalit. Tämän kaiken ylitse menevän päämäärän saavuttamiseksi he käytännössä lahjovat vaalikarjaa ottamalla uuttaa velkaa, jonka turvin luodaan illuusio hyvinvoinnista.

Mutta tätä historiallista suuntaa ei voi enää kääntää. Länsimaita odottaa sama kohtalo kuin vanhan valtakauden aristokraattia, joka lopulta haaskasi perintönsä ja joutui ryhtyä elämään suu säkkiä myöten.

Tutkimuksen aineistosta ja menetelmästä voi lukea lisää tästä linkistä.